SULOisia värejä – väriaarteita bioroskiksesta -kurssilla 1.-3.2. – Osa 2: kankaanpainanta

Posted on helmikuu 12, 2013 Kirjoittanut

0



SULOisia värejä -kurssilla Jyväskylän Taitokeskuksessa 1.-3.2. kokeiltiin myös kankaanpainantaa bioroskiksesta löytyneillä aineksilla. Kurssilla tehtiin painopasta keltasipulien kuorista ja omenanpaloista, ja ohjaaja Ulla Lapiolahti oli lisäksi tuonut paikalle valmiita pastoja mm. punasipulin kuorista ja (käsittääkseni) raudalla terästetystä teestä.

Kasviväripainopastan valmistus on aika yksinkertaista: kasviaineksista keitettyyn mahdollisimman voimakkaaseen liemeen lisätään alunaa ja paksunnosainetta (käytimme Printex BF -jauhetta). Kuviot saadaan pysymään kankaassa höyryttämällä valmiiksi painettu kangas.

Tein muutamia painokokeiluja kankaille (puuvilla ja burettesilkki), jotka olin ensin värjännyt teeliemessä. Kankaat olivat samassa liemessä, mutta burettesilkki (joka onkin hyvää värjäytymään) imaisi itseensä huomattavasti enemmän väriä kuin puuvilla.

In the ”Sweet waste colours” workshop I also made some experiments with printing fabric with waste colours. We made printing pastes from onion skins and apple pieces, and we could also use pastes made from red onion skins and iron mordanted tea.

Making a printing paste from plant dyes is really quite simple: you just cook a very strong dye bath from the plant materials and then add alun and thickening (we used Printex BF). When the printed fabrics are ready, they must then be steamed to make the patterns stay.

I made some printing experiments on cotton and burette silk fabrics, which I had first dyed in a tea bath.

Tämä on painamani puuvillakangas. Tein kuviot töpöttämällä väriä kankaalle sapluunan läpi ja leimaamalla värejä samaisella sapluunalla. Tummin väri on raudalla sävytetystä teestä, keltainen tavallisista sipulinkuorista ja vihertävä punasipulinkuorista. (Olen pahoillani, että kangas on niin ryppyinen – en ole vielä höyryttänyt, pessyt ja silittänyt sitä.)

Tämä on painamani burettesilkin pala. Tein kuviot leimasimella, jonka olen joskus tehnyt softislevystä ja puupalikasta. Käytin samoja painovärejä kuin puuvillakankaalle, mutta töpöttelin niitä kaikkia sekaisin ja vierekkäin leimasimelleni.

Välineet, joilla kankaita painoin, olivat hyvin yksinkertaisia: vasemmalla puupalaan liimattu softislevystä leikattu kuvio, oikealla pahvinen levy jossa pyöreitä reikiä (jätettä jostain stanssauksesta) ja alhaalla töpötysväline: filmipurkkiin työnnetty superlonpala.

Mainokset